perjantai 26. helmikuuta 2016

ESTELLE MASKAME: DIMILY - Rakastan

Tästä kirjasta kuulin sen verran paljon, että minun oli ihan pakko pyytää sen arvostelukappale Gummerukselta - kiitos tästä kirjasta! Nuoret kirjailijat herättävät pakostikin kiinnostukseni ja ensivaikutelman, kansi, nimi jne. perusteella kirja vaikutti mukavalta teinihömpältä.

Eden Munron vanhemmat ovat eronneet, eikä hän näe isäänsä kovin usein. Kun Eden päättää viettää kesän isänsä luona Kaliforniassa, hän ei arvaa, mihin tulee oikein lähteneeksi. Uuden äitipuolen lisäksi Eden saa kolme uutta velipuolta.

Vanhin veljistä on Tyler - paha poika lyhyellä pinnalla ja isolla egolla. Alussa Eden ja Tyler eivät voi sietää toisiaan, mutta jokin pojassa vetää Edeniä puoleensa - ja pian hän huomaakin olevansa ihastunut omaan velipuoleensa. Kun kuvioihin lisätään vielä Tylerin takertuva tyttöystävä ja Edeniin silmänsä iskenyt poika, luvassa on sydänsuruja, valheita ja kosolti draamaa.

Kirjan asetelma, velipuoleen ihastuminen, kuulosti minusta aluksi todella kornilta ja olin hyvin epäileväinen kirjaa kohtaan. Hetken luettuani kaikki ennakkoluuloni lensivät romukoppaan, kun kirja tempaisikin mukaansa niin, että se piti lukea melkein yhdeltä istumalta.

Nuoreksi kirjailijaksi Maskame kirjoittaa todella sujuvasti. Juoni oli nopeatempoinen ja rakastamaani draamaa kirjassa riitti. Pidin paljon päähenkilöistä, vaikka Tyler oli aluksi ehkäpä liikaakin perinteistä paha poika tyyppiä. Vertasin tarinaa jonkin verran Twilightiin (ilman yliluonnollisia juttuja), oikeastaan pakostikin, sillä teiniaikoinani se oli lempparikirjani: Eronneet vanhemmat, muutto isän luokse, salaperäinen poika ja rakastuminen... Pidin Twilightista ja pidin tästäkin, tosin Twilightin luin oikeaan aikaan - tämäkin olisi iskenyt enemmän, jos olisin saanut sen luettavaksi vaikka reilut kuusi vuotta sitten.

Pääasia kirjassa tuntui olevan nimenomaan Edenin ja Tylerin ihastuminen ja suhdekiemurat, joista pidinkin yllättävän paljon alun epäilyistä huolimatta. Toinen asia kirjassa, mihin kiinnitin huomiota itse asiassa vasta lukemisen jälkeen, olivat kirjan perhesuhteet. Edenin suhde isäänsä ja rakentuva suhde uuteen äitipuoleen olivatkin aika isoja juttuja ja tulenkin lukemaan kirjan varmaan vielä uudestaan vähän uudesta näkökulmasta.

Summa summarum: suosittelen. Erityisesti jos olet 14-18-vuotias tyttö, rakastat romantiikkaa ja draamaa, sinun on pakko lukea tämä kirja. Tosin kyllä tämä varmasti muihinkin iskee. Minunkin on ihan pakko lukea seuraava osa.

arvosana: 4 / 5
Gummerus 2016
sivut: 409
alkuteos: Did I Mention I Love You?, 2015
mistä: arvostelukappale

4 kommenttia:

  1. Minäkin koukutuin täysin! Vaikka en kuulu kohderyhmään, niin jotenkin juoni tempaisi mukaansa - ja tuntui että itsekin olen Kalifornian auringon alla. :) Luen ehdottomasti seuraavankin osan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, jotakin tässä kirjassa vain oli ja hauskaa että iskee muihinkin kuin 15v. teinityttöihin. :D

      Poista
  2. Inhosin tätä kirjaa koko sydämestäni :D Tuntuu, että Maskame on vain ryövännyt kaikista 2010-luvun suosituimmista nuortenkirjoista ne pahimmat kliseet ja sulattanut ne yhteen. Edes "insesti"suhde ei vaikuttanut miltään tabulta. :D Mutta ymmärrän kyllä, mikä tässä viehättää - jos viehättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, taitaa olla sellainen että joko tykkää tai sitten ei. :D
      Yllättävän hyvin tätä sarjaa ollaan kyllä markkinoitu, että varmasti sellaisetkin nuoret ovat tämän löytäneet jotka eivät normaalisti kirjoja lue. :P

      Poista