tiistai 3. tammikuuta 2017

LAURA LUOTOLA: Suoja - Kaupungit ja paluu

Suoja pisti silmään heti sen ilmestyttyä - kotimaista scififantasiaa ja vieläpä hieno kansi. Kyllä, kuulun niihin, jotka kirjaa valitessa tuijottavat myös kantta. Otinkin Suojan matkalukemiseksi Kroatiaan lokakuussa, jolloin luin reilu puolet kirjasta, mutta lopun vasta joulukuun aikana.

Tiyan Jolkai on ärhäkkä saayequtaityttö, joka kapinoi syrjityn heimonsa perinteitä vastaan. Hän käy töissä löydöksellä ja on ihastunut ylemmässä asemassa olevaan tyttöön, salamyhkäiseen Cismarthaan.
Mahdit ovat vanhoja hallitsijoita, joita kukaan kuolevainen ei ole nähnyt. He ovat pystyttäneet maagisen Suojan kaksiosaisen valtakuntansa ylle. Olosuhteet ovat muuttumassa Suojan tuolla puolen ja Mahdien katse kääntyy kohti kaukaisia planeettoja.
Eräänä päivänä Tiyan saa yllättävän kutsun yläkaupungin vaikutusvaltaisimmalta tiedemieheltä. Hän ajautuu Cisin kanssa seikkailuun, jonka edetessä selviää, että erilaiset vallasta tai vallankumouksesta haaveilevat tahot ovat kiinnostuneita saayequtain menneisyydestä.

Nyt on kyseessä kyllä sellainen kirja, joka on minulle vaikea arvosteltava, sillä siinä oli paljon puolia joista pidin ja lisäksi paljon niitäkin joista en pitänyt. Ensiksi niihin hyviin puoliin:

Kirjan kieli. Se oli niin räväkkää, että välillä kulmat kohoilivat - todella hyvää tekstiä. Ihan vain siitäkin syystä kirjaan kannattaa tutustua, sillä jo pelkästään kirjan kieli oli niin persoonallista. Lisäksi pidin siitä, ettei kirjassa käytettyjä nimityksiä oltu suomennettu (saayequtai, darz, jhil jne.), vaikka myönnän että alussa tsekkasin löytyykö kirjan lopusta sanastoa.
Tiyan Jolkai oli myös päähenkilönä erittäin onnistunut ja mielenkiintoinen hahmo. Ylipäätään ihmisenkaltaiset saayequtait olivat kirjan kiinnostavinta antia.

Sitten niihin huonoihin: Kirja oli yksi vaikeaselkoisimmista joita olen lukenut. Keskittymisen olisi pitänyt olla 100% alusta loppuun ja minun paikoin silmäilevä lukemistyylini ei sitä ole. Siksi useammatkin kirjan asiat jäivät minulle vähän sekaviksi ja hämärän peittoon. Lisäksi kirja oli vähän turhan pitkä minun makuuni, vaikka sivumääränä 431 ei ole mielestäni mitenkään hirmuisen paljon. Tarina alkoi loppua kohden vain käymään turhan raskaaksi lukea, ja siksi minulla menikin lukemiseen suht. kauan.

Luin tästä kirjasta useammankin ylistävän arvostelun, joten makuja on monia. Tässä linkkiä pariin:
http://kristankirjat.blogspot.fi/2016/08/laura-luotola-suoja-kaupungit-ja-paluu.html
http://aavetaajuus.fi/blog/laura-luotola-suoja-kaupungit-ja-paluu/

arvosana: 2 ½ / 5
Iris 2016
sivut: 431
mistä: arvostelukappale

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti