tiistai 30. kesäkuuta 2015

Mustemaailmani puolivuotiskatsaus


Puoli vuotta, 30 blogipäivitystä, 22 luettua kirjaa, 8452 luettua sivua...

Nyt kuluneen puolen vuoden aikana ylitin koko edellisvuoden blogipäivitysten määrän -jes!- ja kohta ylittyy varmasti myös luettujen kirjojen määrä - 7 kirjan päässä tavoitteesta.
Näyttää siis vahvasti siltä, että tämä blogivuosi on parempi kuin edellinen, mihin olen erittäin tyytyväinen.

Lukuinto on palaillut ja kirjastossa on tullut vierailtua useammin. Lisäksi olen jonkin verran enemmän lukenut kirjoja myös omasta hyllystä, jonne olikin kertynyt aika monta lukematonta kirjaa (ja niitähän riittää edelleen). Viime viikolla ollut Blogistanian lukumaratonkin houkutteli, mutta työharjoittelun ja muiden kiireiden takia jouduin jättämään sen väliin - ehkä sitten ensi kerralla. 

Toivottavasti tuleva puolivuotinen jatkuu samoissa merkeissä ja yhtä nousujohteisesti. Omassa hyllyssäni lukemista odottaa mm. sellaisia teoksia kuin Sofi Oksasen Puhdistus ja J.K. Rowlingin Paikka Vapaana. Tulevista kirjoista taas kiinnostaa mm. Elena Madyn Vaihdokas ja Elina Rouhiaisen Vainuttu.

Viime viikolla sain myös vihdoin aikaiseksi Blogin takana sivun, jossa kerron hieman itsestäni ja bloggaamisesta (ja joka on ollut to do-listalla jo ikuisuuden). Löydät sen tuolta yläpalkista Etusivun ja Kirjallisuusdiplomi 2010-2013 välistä.

Ei muuta kuin ihanaa kesänjatkoa ja lukuintoa!

torstai 25. kesäkuuta 2015

KERSTIN GIER: Smaragdinvihreä

Tämän "Rakkaus ei katso aikaa"-trilogian aikaisemmat osat olivat mielestäni vain ihan ok - syy miksi tämä ei tullut lukulistalle aiemmin. Bongasin tämän Smaragdinvihreän jo joskus aikaisemmin kirjastosta, mutta silloin ei ollut yhtään fiiliksiä tarttua tähän viimeiseen osaan.

Aikakaudesta toiseen seikkaillut Gwendolyn on aivan maassa. Oliko Gideonin rakkaudentunnustus lainkaan todellinen?
Särkynyttä sydäntä ei ole kuitenkaan aikaa jäädä parantelemaan, sillä sukunsa aikamatkaajageeniä kantavalla Gwenillä on pian aivan uusia huolia. Hänen pitäisi toteuttaa tehtävänsä aikamatkaajana, kun vain tietäisi mikä se on.

Saint-Germainin kreivin menneisyydessä punoma verkko kiristyy ovelasti huomattavan paljon myöhemmin, ja niinpä Gwenin ja Gideonin on selvitettävä salaisuus ja syöksyttävä seikkailuihin halki aikojen, olipa rakkaudessa ryppyjä tai ei.

Tämän lukeminen tuntui kyllä aikaimoiselta pakkopullalta (varsinkin kun poikaystäväni luki vieressä paljon mielenkiintoisempaa kirjaa). Tuntui, ettei kirjassa tapahtunut oikein mitään mielenkiintoista ja että koko sarjan idea olisi ihan lässähtänyt. Vaikka pidinkin edellisiä osia ihan hyvinä (tosin muistikuvat niistä ovat heikohkot) niin tämä ei iskenyt.

Erityisesti päähenkilöt Gwendolyn ja Gideon alkoivat ottaa päähän, ja esimerkiksi heidän suhteensa tuntui niin tekaistulta ja epäaidolta. Toisaalta Charlotte oli kaikessa ärsyttävyydessään taas ihan kiva hamo ja Xemerius oli omaa luokkaansa - pieni demoni pelasti tämän osan tai sen mitä oli pelastettavissa.

arvosana: 1 ½ / 5
Gummerus 2014
sivut: 480
alkuteos: Smaragdgrün, 2010
mistä: kirjastosta

tiistai 23. kesäkuuta 2015

J.R. WARD: Kuningas

Pitkästä aikaa tuli taas palattua Black Dagger Brotherhoodin pariin jo 12. osan merkeissä. Vaikka mielenkiinto sarjaa kohtaan on pikkuhiljaa laskenut, niin olipa kiva että tässä palattiin seuraamaan enemmän Bethiä ja Wrathia.

Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin Caldwellissa, alkaa kuolettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjiensä välillä. Vampyyrirodulla on puolustajanaan kuuden vampyyrisoturin salainen veljesjoukkio.

Wrath, joka on vuosisatojen ajan yrittänyt vältellä kuninkuutta, ottaa vihdoin vastuun harteilleen. Mutta kruunu on raskas kantaa. Beth Randall luuli tietävänsä mitä oli tekemässä, kun hän pariutui planeetan puhdasrotuisimman vampyyrin kanssa. Beth on päättänyt haluta lapsen, mutta ei ole lainkaan valmistautunut Wrathin mielipiteeseen asiasta.

Tätä kirjaa en malttanut laskea käsistäni. Vaikka sarja ei innosta enää yhtä paljon kuin ennen, niin nyt tuntui että vanha into näitten lukemiseen palasi.

Parasta tässä tosiaan oli, että Bethiin ja Wrathiin keskityttiin enemmän. Vaikka he eivät suosikkihahmoihini kuulu, niin yllätyin positiivisesti. Varmaan jossain vaiheessa on pakko palata ihan ensimmäisen osan pariin, joka myöskin oli pyhitetty Bethille ja Wrathille - sen lukemisesta onkin jo aikaa.

Muutaman hahmon kohdalla olin ihan kysymysmerkkinä, että kukas tämäkin nyt oli, esimerkiksi Assailin ja Solan tapauksessa. He eivät olleet jääneet erityisemmin mieleen, ja jouduinkin lunttaamaan edellisen osan arvostelusta, mitä mieltä olin heistä silloin. Vaikka silloin kiinnostuin heidän tarinastaan, niin tästä osasta heidät olisi hyvin voinut tiputtaa pois.

arvosana: 4 ½ / 5
Basam Books 2014
sivut: 600
alkuteos: The King, 2014
mistä: kirjastosta

perjantai 12. kesäkuuta 2015

VERONICA ROSSI: Yhä sininen taivas

Luin jossain vaiheessa tämän trilogian kaksi aikaisempaa osaa, mutten ollut kuitenkaan sarjasta niin kiinnostunut, että olisin rynnännyt kirjastoon hakemaan tätä kolmatta. Sain nyt vihdoinkin luettua tämän sen pudottua monta kertaa lukulistalla alemmas pois kiinnostavampien kirjojen tieltä.

Kuumeinen kilpajuoksu kohti merentakaista turvapaikkaa pois eetterimyrskyjen alta on alkanut. Perryä tuleva mittelö ei pelota, mutta heimon uusille tulokkaille ulkomaailma on arvaamattomia vaaroja täynnä. Ja onko eetterimuurien murtaminen edes mahdollista ilman kaapatun Cinderin poikkeuksellisia kykyjä?

Perry ja Aria kokoavat voimansa mahdottomalta tuntuvaan pelastustehtävään: löytävätkö he ystävänsä ja onko myyttinen paratiisi sittenkin pelkkää legendaa?

Mielipiteeni koko trilogiasta: Ihan jees. Muistanko trilogiasta mitään enää puolen vuoden päästä? Ehkä en.
Luin tämän viimeisen osan viikko sitten ja jo nyt muistikuvat kirjasta ovat vähän hatarat. Samaa valittelin toisenkin osan kohdalla - ensimmäisestä osasta ei ollut jäänyt oikein mitään mieleen.

Tämä viimeinen osa ja muutkin osat olivat kuitenkin oikein mukavaa luettavaa, vaikka vähän aikaa kestikin päästä kärryille kuka on kuka. Juonikin rullasi hyvin, tässä osassa oli kivasti tuotu mukaan enemmän actionia ja tummempia sävyjä, joista pidin ja fiilikset kirjan jälkeen olivatkin oikein hyvät.

Mukava trilogia siis kaiken kaikkiaan, mutta hieman mitäänsanomaton ja jää kyllä joidenkin muiden lukemieni dystopiasarjojen jalkoihin.

arvosana: 3 ½ / 5
WSOY 2014
sivut: 366
alkuteos: Into the Still Blue, 2014
mistä: kirjastosta

tiistai 2. kesäkuuta 2015

VERONICA ROTH: Uskollinen


Minulla ei ollut mikään hirveä hinku lukea tätä kirjaa, vaikka edellinen osa olikin jäänyt hyvään kohtaan. Sain kuitenkin tämän tädiltäni lainaksi ja pienen alkukankeuden jälkeen kirjaa ei olisi millään halunnut laskea käsistään.

Trisin maailma on pirstaleina. Osastoihin perustuva yhteiskunta, kaikki mihin hän on aina uskonut, on hajalla. Kaupungissa ei tunnu olevan hänelle enää mitään, eikä olekaan ihme, että Tris tarttu tilaisuuteen lähteä ulkopuolelle - selvittämään salaisuuksia.

Minulla ei ollut mitään suuria odotuksia tätä kirjaa kohtaan, mutta loppujen lopuksi se olikin yllättävän hyvä. Pidin todella paljon tämän osan aika päälaelleen kääntyneestä dystopiamaailmasta verrattuna aikaisempiin osiin - ja mielestäni siinä oli jotain uutta ja freshiä verrattuna muihin samankaltaisiin dystopioihin.

Kerronta vuorottain Trisin ja Tobiaksen näkökulmista toimi yllättävän hyvin, vaikka ensin vierastinkin Tobiasta jonkin verran. Se antoi kuitenkin mukavasti uutta näkökulmaa, vaikka tekikin mielestäni Trisistä vähän ärsyttävämmän hahmon - jotenkin hänen "vaatimattomuutensa" vain korostui liikaa.

Lopusta sen verran, että enpä olisi uskonut kirjalle kyseistä loppua, vaikka se ihan looginen olikin, kun miettii millainen hahmo Tris oli läpi sarjan. Parasta oli kuitenkin se kuinka koskettava kirja oli, sillä siksi tästä trilogiasta ei todellakaan jäänyt suuhun mitään blääh-tunnetta.

arvosana: 4 / 5
Otava 2015
sivut: 397
alkuteos: Allegiant, 2013
mistä: lainakirja